Sivuvirrat kosmetiikan raaka-aineiksi
- Team Lukos
- Apr 23, 2019
- 2 min read
Updated: May 17, 2019
Elintarviketeollisuuden sivuvirrat sisältävät runsaasti proteiineja, rasvoja, hiilihydraatteja, vitamiineja, mineraaleja ja muita hivenaineita. Tällä hetkellä yleisintä ja usein kustannustehokkainta on hyödyntää sivuvirrat eläinten rehuna, biopolttoaineena, lannoitteena tai ne päätyvät jätteeksi. Nämä sivuvirrat olisivat kuitenkin hyviä proteiinien ja öljyjen lähteitä myös kosmetiikkakäyttöön.
Sivuvirroille yritetään aktiivisesti löytää uusia käyttökohteita. Eurooppalaiset tutkijat muun muassa kehittävät öljykasvien prosessoinnissa syntyville sivuvirroille hyötykäyttöä VTT:n koordinoimassa Euroopan komission APROPOS-projektissa. Projektin tavoitteena on kehittää tuotantotapoja, joiden avulla elintarvikekelpoiset proteiini- ja öljypitoiset sivuvirrat hyödynnetään esimerkiksi ihonhoitotuotteiden valmistuksessa paitsi ekologisesti, myös tehokkaasti ja taloudellisesti.
Toisen tuotteen valmistuksessa syntyvä jäte voi olla hyödynnettävissä toisen tuotteen raaka-aineena. Tuolloin kustannuksia aiheuttanut jäte muuttuu rahanarvoiseksi tuotannon tekijäksi. Useampi yritys voi myös verkostoitua ja tuottaa toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, palveluja, teknologiaa tai energiaa. Sivuvirtojen hyödyntämistä ohjaavat ensisijaisesti kustannukset, vastaanottavan laitoksen läheisyys, tottumus sekä taloudellinen hyöty.
Sivuvirtojen hyötykäytössä on kuitenkin mietittävä, että raaka-aineelle ja siitä valmistettavalle tuotteelle on kysyntää. Tuotteelle on oltava loppukäyttäjä, jotta sitä kannattaa valmistaa. Soveltuvaa raaka-ainetta on oltava riittävästi ja sen on oltava käyttökelpoisessa olomuodossa, jotta sen hyötykäytön kehittäminen on taloudellisesti järkevää. Lisäksi sivuvirtaa tuottavan teollisuuslaitoksen on sijaittava kohtuullisen etäisyyden päässä jatkojalostajasta, jotta logistiikan kustannuksista ei muodostu estettä tuotannolle. Haasteeksi voi muodostua se, ettei teollisuudella ole resursseja etsiä sopivia hyötykäyttökohteita sivuvirroilleen. Tärkeää olisikin, että elintarviketeollisuuden ja kosmetiikka-alan tarpeet kohtaisivat ja alan toimijat verkostoituisivat keskenään. Tähän ratkaisu voisi olla yhteisten tapahtumien ja keskustelufoorumien kehittäminen, jotta eri alojen toimijat löytävät toisensa ja aitoa vuorovaikutusta syntyy.
Teksti Mila Hakalin
Lue aiheesta lisää: Mihin kiertotaloutta tarvitaan? ja Kosmetiikan trendit esillä kansainvälisessä konferenssissa
Lähteet
Berg, J. 2016. ETL:n jäte- ja sivuvirtaselvitys. Elintarviketeollisuusliitto. viitattu 21.2.2019.
Elintarviketeollisuus hyödyntää sivuvirtansa tehokkaasti. Biotalous. Viitattu 21.2.2019.
Elintarviketeollisuuden hyvälaatuiset sivuvirrat tehokkaasti uusien tuotteiden raaka-aineiksi. 2012. VTT. Viitattu 27.2.2019.
Kahiluoto, H., Kuisma, M. & MTT. 2010. Elintarvikeketjun jätteet ja sivuvirrat energiaksi ja lannoitteiksi: JaloJäte-tutkimushankkeen synteesiraportti. Jokioinen: MTT
Laurila, J. 2016. Teollisuuden sivuvirrat raaka-aineeksi tai tuotteeksi-lue miten. Lassikko. Lassila & Tikanoja. Viitattu 21.2.2019
Mäki, M. 2017. Elintarvikeprosessoinnin sivuvirtojen hyödyntäminen. Luonnonvarakeskus.
Teolliset symbioosit. Toisen jäte on toisen raaka-ainetta. Sitra. Viitattu 21.2.2019
Viljanen, S. & Juuti, P. 2018. Arvovallankumous: Eettisyys innovaatioiden lähteenä yhteiskunnallisissa yrityksissä. 1. painos. Helsinki: Edita.
Comments