Mihin kiertotaloutta tarvitaan?

Kun maailmassa väestöluku on kasvanut jatkuvasti, absoluuttinen köyhyys on vähentynyt radikaalisti 2000-luvulla ja ihmisten elintaso on noussut sukupolvesta toiseen, on se vaatinut myös väistämättä lisää resursseja. Vaikka Y-sukupolvi näyttääkin olevan ensimmäinen sukupolvi, joka ei tule yltämään edeltävien sukupolvien kaltaiseen taloudelliseen hyvinvointiin, on niin kutsutun keskiluokan ennustettu siitä huolimatta jopa kaksinkertaistuvan lähivuosina. Tästä syystä resurssitehokkuus ja resurssien mahdollisimman pitkään kierrossa pitäminen tulevatkin keskeisiksi teemoiksi tulevaisuudessa. Tämä vaatii uudenlaista otetta tuotantoon, kulutukseen ja sääntelyyn, joka taas edellyttää vahvaa teknologioiden kehittämistä ja kehittymistä.

Siinä missä markkinatalous on kasvattanut valtavasti ihmisten hyvinvointia, sen myötä myös kulutus on kasvanut räjähdysmäisesti. ”On arvioitu, että maailman väkiluvun kasvaessa ihmiskunta tarvitsee 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän puhdasta vettä vuoteen 2030 mennessä. Kestävän hyvinvoinnin rakentaminen on aikakautemme suurin haaste.” Tämän vuoksi siis uudenlainen kiertotalouden talousmalli on keskeisessä asemassa tulevaisuuden kestävämpiä ratkaisuja, erilaisia liiketoimintamalleja ja koko yhteiskuntasysteemiä kehitettäessä.

Kuten Tutkimustuloksia kiertotaloudesta -julkaisussakin todetaan: ”Tieto ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen hupenemisesta on ohjaamassa ihmiskuntaa lineaarisesta taloudesta takaisin kiertotalouteen.” Kiertotalous ei siis ole ihmiskunnalle täysin uusi ja vieras talousmalli, vaan aiemmin on eletty hyvinkin puhtaasti kiertotaloudessa. Historiassa kiertotalous oli kuitenkin enemmän köyhyyden ja niukkuuden sanelema pakko: esimerkiksi sotien jälkeen Suomessa elettiin hyvin niukasti ja kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Kaikki olemassa oleva materiaali hyödynnettiin loppuun korjaamalla ja uusiokäyttämällä sekä ruoka nostettiin pelloilta ja saatiin naapureilta. Vaatteet tehtiin itse ja korjattiin, samat huonekalut ja tavarat kiersivät sukupolvelta toiselle. Vasta viimeiset muutamat kymmenet vuodet ovat olleet niin kiihtyvää muutosta teknologiassa ja teollisuudessa, että kulutus on räjähtänyt moninkertaiseksi.

Internet ja verkko-ostaminen on muuttanut lähes kaiken tarjonnan globaaliksi, ja mitä tahansa hyödykkeitä ympäri maailman voidaan tilata kotiovelle muutamissa päivissä. Vuosittain tutkitut ylikulutuspäivät aikaistuvat vuosi vuodelta, ja viime vuonna maailman ylikulutuspäivä oli elokuun ensimmäinen päivä. Suomen vastaava ylikulutuspäivä taas oli tänä vuonna jo 5.4.2019, joka siis tarkoittaa sitä, että mikäli kaikki maailmassa kuluttaisivat resursseja yhtä paljon kuin korkean elintason suomalaiset, tarvitsisimme 3,8 maapalloa kattamaan nämä resurssit. (WWF, 2019.)

On siis selvää, että näin ei voida jatkaa pitkään ja systeemistä muutosta tarvitaan. Onneksi nykyisin teknologinen ja digitaalinen kehitys antaa mahdollisuuksia kytkeä talouskasvu irti luonnonvarojen käytön kasvusta, ilman että meidän täytyy vähentää tulevien sukupolvien hyvinvointia tai vaurautta.

Kirjoittanut: Iida Haglund

Lähteet:

Materiaalien arvovirrat: Tutkimustuloksia kiertotaloudesta

Elinkeinoelämän keskusliitto: Mikä ihmeen kiertotalous?

Elinkeinoelämän keskusliitto: Seitsemän keinoa kiihdyttää kierotaloutta

Kauppalehti, 2016: Historiallinen käänne: Eläkeläisillä on enemmän rahaa kuin nuorilla aikuisilla

Kemianteollisuus, 2018: Innovaatioita ja liiketoimintaa

WWF, 2019: Ylikulutus

Sitra, 2016: Kierrolla kärkeen. Helsinki. Sitran julkaisuja 117. ISSN 1796-7112.