Toisen jäte voi olla toisen raaka-aine

Laurea-ammattikorkeakoulun Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa -hankkeen tiimoilta järjestettiin raaka-aineiden ja kosmetiikan valmistuksen parissa toimiville seminaari Helsingin Messukeskuksessa ChemBio Finland -tapahtuman yhteydessä. Keskeisimpänä teemana seminaarissa oli sivuvirtojen käyttömahdollisuudet kosmetiikan raaka-aineina. Kiinnostuksellaan yllättänyt seminaari kokosi yhteen paitsi mielenkiintoisia puhujia myös salin täyteen kuulijoita. Tapahtumaan osallistui kosmetiikan valmistajia, teollisuuden edustajia ja muita alan toimijoita.

Laurea-ammattikorkeakoulun Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa -hankkeen järjestämä seminaari keräsi salin täyteen ennakkoon ilmoittautuneita alan toimijoita. Ympäristön hyvinvointi, eettisyys ja ekologisuus tuntuu koskettavan kaikkia. Se vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja yritysten on vastattava muuttuvaan kysyntään. Eräs tapa tukea kiertotaloutta ja kestävää kehitystä on teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen kosmetiikassa.

Seminaarissa oli mielenkiintoisia puheenvuoroja eri toimijoilta aiheeseen liittyen. Esiin nousi muun muassa tämän päivän suomalaisten kulutustottumukset kosmetiikan suhteen. Suomalainen ostaa kosmetiikkaa keskimäärin vuodessa noin 170 eurolla, josta vähän alle 20% on kotimaista. Kaikesta myytävästä kosmetiikasta luonnonkosmetiikan osuus on vain 5%. Eli kotimaisella kosmetiikalla ja erityisesti luonnonkosmetiikalla olisi vielä kasvunmahdollisuuksia Suomessa. Tällä hetkellä kosmetiikan trendeinä ovat erityisesti hyvinvointiajattelu, kestävyys ja vegaanisuus. Se näkyy muun muassa siinä, että erityisesti ihonhoitotuotteet ovat nousussa ja raaka-aineilta vaaditaan enemmän. Viime vuonna esimerkiksi aurinkosuojatuotteiden myynti nousi yli 40%. Kuluttajat haluavat myös läpinäkyvyyttä, mistä raaka-aineet ovat peräisin.

Myös kosmetiikan turvallisuus nousi esiin seminaarin puheenvuoroissa. Turvallisuus kosmetiikassa lähtee ennen kaikkea raaka-aineiden turvallisuudesta. Merkille pantavaa onkin, että luonnon raaka-aineet eivät automaattisesti ole turvallisempia. Esimerkiksi eteerisissä öljyissä on runsaasti hajusteita, jotka voivat aiheuttaa allergioita. Lisäksi luonnon raaka-aineissa on omat haasteensa muun muassa epäpuhtauksien takia, koska koostumus voi vaihdella eräkohtaisesti. Niihin vaikuttavat myös, miten niitä on prosessoitu ja käsitelty. Usein ajatellaan, että jos jotain ainetta voidaan syödä, niin sitä voi automaattisesti käyttää kosmetiikassa, mutta altistus on erilainen iholla kuin syötynä. Luonnon raaka-aineille on kuitenkin varmasti kysyntää ja on hyvä, että uusia raaka-aineita saadaan.

Kosmetiikka käy myös läpi samanlaisen tuotekehitysprosessin riippumatta raaka-aineen alkuperästä. Monesti haluttaisiin käyttää ainoastaan luonnon raaka-aineita, mutta haasteena on se, että kaikille aineille ei ole vaihtoehtoja luonnon raaka-aineissa, jolloin on pakko käyttää synteettisiä. Osa synteettisistä raaka-aineista hyväksytään kuitenkin luonnon kosmetiikan raaka-aineeksi, koska ne ovat mietoja ja ympäristöystävällisiä. Luonnon raaka-aineita on myös suppeampi valikoima kuin synteettisiä. Kun halutaan tehdä luonnonkosmetiikkaa, ei voida käyttää mineraaliöljyjä, silikoneja ja suurinta osaa säilöntäaineista kuten parabeeneja. Esimerkiksi meikeissä on mahdotonta saada samaa lopputulosta aikaan kuin synteettisillä raaka-aineilla. Vaikkapa vedenpitävyyttä ja pitkää kestävyyttä ei saada aikaan, koska silikoneja ei saa käyttää.

Kaupallisesti ajatellen myös INCI-nimellä on merkitystä. Pelottavan näköiset raaka-ainenimet eivät ole kuluttajille houkuttelevia vaikka ainesosa olisi kuinka turvallinen ja luonnollinen. Ainesosaluettelosta ei myöskään ilmene raaka-aineen alkuperä, sillä samalla INCI-nimellä voi olla luonnon raaka-aine tai synteettinen ainesosa. Moni kuluttaja ei myöskään osaa ”lukea” INCI-listoja tai niiden lukeminen perustuu tunteisiin enemmän kuin tietoon. Lisäksi mielipidevaikuttajat, kuten bloggarit, vaikuttavat myös kuluttajien näkemyksiin.

Haasteena Suomessa nähtiin lisääntyneiden pienten brändien tuotanto, jossa tuotannon laadunvalvonnasta ja hygienian standardeista ei ole aina tietoa. Heillä toisinaan myös INCI:t ovat virheellisiä eli tuotteet ovat lainsäädännön vastaisia. Toki poikkeuksiakin löytyy. Moni ei myöskään tiedä, että lainsäädäntö koskettaa yhtä lailla kotona vaikkapa saippuaa valmistavia yksityishenkilöitä, jos he välittävät tuotteita muualle kuin omaan käyttöönsä.

Seminaarissa nostettiin esiin myös pohjoisen marjat, joita pidettiin suorastaan kosmetiikan superraaka-aineina. Marjoista saatavien yhdisteiden vaikutuksista tärkeimpiä ovat erityisesti ihon suojaaminen saasteilta ja UV-säteilyltä, ihon kirkastaminen, antioksidanttiset vaikutukset sekä uutena trendinä ihon mikrobiston tasapainottaminen. Kuten suolistossa, niin nyt myös iholla halutaan tuhota siinä olevien ”pahiksien” määrää, samalla säilyttäen hyvät mikrobit. Kosmetiikassa ollaan siis menossa kohti lääkkeitä. Lisäksi monitoiminnalliset tuotteet ja nutrikosmetiikka eli syötävä kosmetiikka ovat myös nousussa. Haasteena tulevaisuudessa ovat tosin marjojen saatavuus luonnonvaraisesti, joten kasvien soluviljelmät ovat varmasti trendinä pitkälle tulevaisuuteen.

Puheenvuoroissa esiin nousi myös kotimaisen rypsiöljyn prosessoinnissa syntyvät sivuvirrat ja tarve niiden hyötykäytölle. Nykyisin sivuvirrat päätyvät rehuksi tai lannoitteeksi, mutta niissä olisi potentiaalia myös kosmetiikan raaka-aineeksi, jos vain joku keksisi niille käyttöä. Myös mikrolevissä voisi olla potentiaalia, sillä levillä on antioksidanttisia ja UV-säteilyltä suojaavia vaikutuksia ja ne sisältävät paljon vitamiineja. Esimerkiksi E-vitamiinipitoisuus on suurempi kuin millään muulla tunnetulla organismilla.

Hankkeen projektipäällikkö ETT Satu Vuorela, lehtori Eija Lipasti sekä projektityöntekijöinä toimineet estenomi YAMK opiskelijat Mila Hakalin, Nina Hemminki ja Laura Krupka ovat tyytyväisiä seminaarista saamaansa palautteeseen. Onnistuimme saamaan mukaan asiantuntevia ja innostavia puhujia, joten seminaarista tuli kokonaisuutena varsin kattava tietoisku aiheesta, joka selvästi kiinnostaa. Energiset puuhanaiset eivät luonnollisestikaan malta lyödä hanskojaan tiskiin hankkeen päätyttyä, vaan suunnittelevat jo jatkoprojektia. Hankkeessa mukana olleet estenomi YAMK opiskelijat toteuttavat aiheeseen liittyen myös opinnäytetyönsä, joista yhtenä toimeksiantajana on Helsingin Yliopisto.

Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa -seminaari keräsi laajalti kiinnostusta.

(Julkaistu Pinni lehdessä 5/19)