Käyttäjät mukaan kosmetiikan kehittämiseen

Kasvava kilpailu ja tuotteiden elinkaarien lyhentyminen aiheuttaa paineita saada uudet tuotteet markkinoille yhä lyhyemmässä ajassa ja tämä asettaa haasteita. Perinteinen vuosikausia kestävä ideoiden kehittely ja suunnitteluprosessit eivät enää palvele tämän päivän hektistä tuotekehitystyötä. Käyttäjät mukaan kehitystyöhön ottava toimintatapa onkin tänä päivänä perinteiseen malliin verrattuna paitsi käänteinen, myös huomattavasti nopeampi.

Toteuttamalla innovaatioprosessi verkostoissa, on mahdollista päästä lyhyemmässä ajassa parempiin lopputuloksiin, kuin vain yrityksen rajallisia resursseja hyödyntäen. Siinä usein alustava idea myydään ensin asiakkaille ja vasta sitten kehitellään lopullinen tuote, yhdessä heidän kanssaan. Tuotteen ensimmäinen versio voidaan julkaista aluksi esimerkiksi valikoidulle käyttäjäkunnalle, joilta kerätyn palautteen pohjalta sen ominaisuuksia parannellaan ennen varsinaista lanseerausta. Tulevaisuudessa asiakkailla ja käyttäjillä on yhä merkittävämpi rooli kaikessa tuotekehitystyössä. Oleellista onkin miettiä, kenen ongelmia halutaan ratkaista, eli kuka on asiakas ja käyttäjä.

Käsitteitä asiakas ja käyttäjä pidetään usein toistensa synonyymeinä, mutta niiden käyttö riippuu siitä, miten käsitteet määritellään. Käyttäjä viittaa tuotteen loppukäyttäjään, kun taas asiakas viittaa siihen, että henkilöllä on jo asiakassuhde tuotteen myyjään tai valmistajaan. Asiakkuussuhde ei ole kuitenkaan välttämätöntä aloitettaessa uuden tuotteen kehittämistä. Kehitysvaiheessa voidaan myös potentiaalisista käyttäjistä koota käyttäjäyhteisö saman intressin ympärille. Asiakas on siis yleensä myös loppukäyttäjä, mutta tuotteen loppukäyttäjä voi olla myös henkilö, jolla ei ole asiakkuussuhdetta yritykseen. Esimerkiksi kotitalouteen yhden henkilön hankkimia tuotteita käyttää tavallisesti koko perhe.

Perinteisesti tuotekehitystyötä varten on kerätty yrityksen olemassa olevien asiakkaiden mielipiteistä lähinnä markkinatietoa jo markkinoilla olevia tuotteita kohtaan. Tämän heikkous on se, että keräämällä markkinatietoa saadaan ainoastaan selville varsin yleistä tietoa siitä, mitä asiakkaat ostavat sekä yleiskuvaa yrityksen asiakkaista. Se ei kuitenkaan anna yksityiskohtaisempaa ja arvokasta informaatiota tuotesuunnittelun tueksi. Yksityiskohtaisempi asiakastieto sen sijaan kertoo, millaista palautetta tuotteesta on annettu. Palautteen pohjalta ongelmiin on mahdollista etsiä ratkaisu. Asiakastietoa kerätäänkin useiden erilaisten palautekyselyiden avulla.

Paras vaihtoehto kuitenkin olisi ottaa tuotteen käyttäjät mukaan kehitystyöhön jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Tällöin he eivät antaisi palautetta ainoastaan valmiin tuotteen toimivuudesta, vaan he voisivat osallistua aktiivisesti ongelmien tunnistamiseen, ongelmanratkaisuun ja uusien ideoiden kehittämiseen. Enää pelkkä kuluttajien tarpeiden tiedostaminen ei riitä tuottamaan asiakkaille riittävää lisäarvoa, vaan heidät on otettava mukaan tuotteiden kehittämistyöhön yrityksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Asiakas on siis keskiössä jo ennen kuin koko tuotetta on edes olemassa.

Asiakkailla on keskeinen rooli yritysten toiminnassa siinäkin mielessä, että heistä viimekädessä riippuu, saako yritys tuotettaan ylipäätään kaupaksi. Tämän vuoksi asiakkaiden ja käyttäjien osallistaminen tuotekehitystyöhön, yhdessä yrityksen toimijoiden kanssa, antaa mahdollisuuden juuri heille hyödyllisen tuotteen kehittämiseksi. Nämä avainhenkilöt osallistava yritys ei valmista vain hyvää tuotetta, vaan erinomaisen tuotteen, josta valitun kohderyhmän asiakas kokee saavansa enemmän hyötyä, kuin mistä hän maksaa. Yritysten on siis ymmärrettävä kaikkien sidosryhmien potentiaali ja yhteiskehittämisen mahdollisuudet uusien resurssien valjastamiseksi mukaan tuotekehitystyöhön. Useampien osapuolten osallistuminen muutosilmiöiden tunnistamiseen ja visioiden kehittämiseen yhdessä johtaa varmasti parempiin lopputuloksiin kuin ylhäältä alaspäin työskentely.

Uutta innovaatioprosessia käynnistettäessä ei kuitenkaan kannata aloittaa kysymällä käyttäjiltä liian epämääräisesti, mitä uuden tuotteen pitäisi olla. Yrityksen tai kehittäjän itse on tarpeen ensin muodostaa käsitys siitä, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa ja hahmottaa alustava visio tuotteesta, mitä halutaan kehittää. Aluksi voidaan esimerkiksi luoda hypoteesi, jonka avulla kartoitetaan tarkemmin käyttäjien tarpeita ja viedään kehitysprosessia eteenpäin. Tällä tavoin voidaan käyttäjiltä saada arvokasta lisätietoa ja syvällisempää ymmärrystä, jotta alustavaa ideaa voidaan kehittää edelleen tuottamaan asiakkaalle lisäarvoa. Tarkoituksenmukaisimman yhteiskehittämisen muodon ja osallistujajoukon valinnan voi tehdä vasta sitten, kun kehittämisen tavoite on selvillä.

Tuotekehitys yhdessä käyttäjien kanssa on siis nopeampi tapa perinteiseen tuotekehitystyön malliin verrattuna, mutta sekin vaatii resursseja ja vie aikaa. Menestyäkseen tässä, on yritysten panostettava jatkuvaan dialogiin käyttäjien kanssa ja edettävä suunnitelmallisesti. Tuolloin yrityksellä on mahdollisuus synnyttää käyttäjiä innostava prosessi ja kokemus lisäarvon saamisesta yhdessä tekemisen kautta. Kun yritys keksii ratkaisun siihen, miten saada kaikki toimijat aktiivisesti mukaan, ei ideoiden toteuttaminenkaan vaadi enää kohtuuttomasti aikaa ja jatkuvia epäonnistumisia.

Parhaimmillaan yhteiskehittäminen innostaa toimijoita työskentelemään yhdessä yhteisen tavoitteen eteen. Keskeistä on kuitenkin osallistujien motivointi. Usein on tarpeen miettiä, mitä eri osapuolet hankkeesta hyötyvät. Kehitystyöhön valittavaa käyttäjäryhmää ja heidän motivointinsa ja palkitsemisensa keinoja mietittäessä, onkin tarpeen pohtia, mitä oikein ollaan kehittämässä. On jo lähtökohtaisesti erilaista ryhtyä kehittämään uutta tietokonepeliä, vanhusten turvaranneketta tai kosmetiikkaa. Ilmaiset ämpärit ovat houkuttelevia, mutta ne eivät toimi liikkeellepanevana voimina kaikkien kohdalla.

Teksti Mila Hakalin

Lue lisää aiheesta: Miten kehitetään turvallista kosmetiikkaa ja Kosmetiikan trendit esillä kansainvälisessä konferenssissa

Lähteet

Nyström, A. & Leminen, S. 2011. Innovoi(tko) yhdessä asiakkaittesi kanssa: Näkemyksiä Living Lab -toimintaan. 2. uus. p. Espoo: Leminen & Nyström.

Saarnio, J. & Hamilo, M. 2013. Innovaation alkulähteillä. Helsinki: Teknologiainfo Teknova.

Vehkaperä, U., Pirilä, K. & Roivas, M. 2013. Innostu ja innovoi: Käsikirja innovaatioprojektiopintoihin. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Viljanen, S. & Juuti, P. 2018. Arvovallankumous: Eettisyys innovaatioiden lähteenä yhteiskunnallisissa yrityksissä. 1. painos. Helsinki: Edita.

Villanen, J. 2016. Tuotteista tähtituotteita: Tarinoita, tehtävää, teoriaa. 1. painos. Helsinki: Kauppakamari.