Miten kehitetään turvallista kosmetiikkaa vastuullisesti?
- Team Lukos
- May 6, 2019
- 3 min read
Updated: May 17, 2019
Kosmetiikan tuotekehitystyö lähtee ideasta. Kosmetiikkainnovaatioita kehitettäessä on kuitenkin oltava tietoinen ja huomioitava monta asiaa, jotka tähän prosessiin vaikuttavat ja asettavat sille reunaehtoja. Tämä vaatii tuotekehitysosaamisen lisäksi vahvaa ja monipuolista kosmetiikka-alan substanssiosaamista sekä perehtyneisyyttä paitsi lainsäädäntöön, myös tuoteturvallisuuteen ja vastuukysymyksiin. Lisäksi laajasti ymmärrettävä tulevaisuuden ennakointi on tärkeää kosmetiikan tuotekehitystyössä.
Kosmetiikan tuotekehitystyössä tulee ottaa huomioon siihen liittyvät erityispiirteet, sillä kosmetiikan tulee vastata EU:n kosmetiikka-asetuksen ja Suomen kosmetiikkalain vaatimuksia. EU:n kosmetiikka-asetus säätelee kaikkia EU:n alueelle tuotavaa kosmetiikkaa. Sen tarkoitus on varmistaa tuotteiden turvallisuus ja se pitää sisällään myös luettelot kielletyistä ja säädellyistä raaka-aineista. Suomen kansallinen kosmetiikkalaki säätää muun muassa EU:n kosmetiikka-asetuksen valvonnasta, valmisteiden pakollisista merkinnöistä, tuotetietojen kielivaatimuksista sekä näiden noudattamatta jättämisestä mahdollisesti seuraavista sanktioista.
Kosmetiikan tuotekehitykseen voivat vaikuttaa myös alkoholeja ja aerosoleja koskeva lainsäädäntö. Lisäksi EU:n kemikaaliasetuksella REACH:lla (1907/2006/EY) säädellään kosmetiikan raaka-aineiden ympäristövaikutuksia. Lainsäädäntö asettaa velvollisuuksia myös kosmetiikan valmistajalle. Kehitystyön alkuvaiheessa onkin syytä perehtyä ajantasaiseen lainsäädäntöön ja tarkistaa myös sen viimeisimmät alaa koskevat muutokset, jotta innovaatio täyttää lain edellyttämät vaatimukset ja vältytään ikäviltä yllätyksiltä.
Varsinainen kehitystyö alkaa tavallisesti uuden tuotteen idean ja tarkoituksen määrittelyllä. Tämän jälkeen hankitaan tietoa raaka-aineista ja niiden funktioista sekä turvallisuudesta. Informaatiota on syytä koota useista eri lähteistä, kuten esimerkiksi aikaisemmista tuotekehityshankkeista, kirjallisuudesta ja raaka-aineiden toimittajilta. Hankittua informaatiota kannattaa myös vertailla ja analysoida kriittisesti. Siten saadaan arvokasta tietoa raaka-aineista, kemiallisista prosesseista ja voidaan saada myös alustavia reseptejä kehitystyön pohjaksi. Raaka-aineiden tieteellisesti todistetut funktiot löytyvät esimerkiksi CosIng tietokannasta ja näistä useimpia voi eettisesti hyvällä omallatunnolla käyttää myös markkinointiväittämissä. Tuolloin kannattaa kuitenkin palauttaa mieliin kosmetiikan määritelmä ja ihon anatominen rakenne, jotta ymmärretään, mihin tuotteen vaikutus ulottuu ja mitkä ovat sen mahdollisuudet ja rajoitteet. Kosmetiikkakin voi vaikuttaa vain siellä, minne se imeytyy.
Kosmetiikan tuotekehitystyö tapahtuu tavallisesti yrityksessä, joka myös valmistaa tuotteen, jolloin valmistaja toimii myös tuotteen vastuuhenkilönä. Vastuuhenkilö vastaa siitä, että lakia noudatetaan ja tuote on valmistettu GMP:n mukaisesti. Kun kosmeettinen valmiste saatetaan markkinoille, vastuuhenkilön on pidettävä siitä tuotetietokantaa (PIF= Product Information File). Tuotetiedote on säilytettävä kymmenen vuoden ajan siitä ajankohdasta, jona viimeinen kosmeettisen valmisteen erä on saatettu markkinoille. Valmistaja vastaa myös siitä, että tuotteesta on tehty asianmukainen turvallisuusarviointi ja se on ilmoitettu EU:n portaaliin ennen sen markkinoille tuloa.
Valmistajan vastuulla on myös se, että tuotteen pakkausmerkinnät ovat kunnossa. Pakkauksesta on löydyttävä ainakin tuotteelle käyttöohje, ainesosaluettelo eli INCI, vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot sekä tuotteen eränumero. Jos tuote säilyy yli 30 kuukautta, käytetään PAO-merkintää (= Period After Opening), joka viestii säilyvyydestä avaamisen jälkeen. Tämä merkitään avattua purkkia esittävällä symbolilla. Symbolin yhteyteen merkitään säilyvyys avaamisen jälkeen kuukausina: 6M. Aika tarkoittaa jaksoa, jona valmistetta voi käyttää avaamisen jälkeen, mikäli valmisteen säilyvyysaika avaamattomana on yli 30 kuukautta. Valmistaja vastaa myös siitä, että tuotteen markkinointiväittämille on perusteet. Niiden on täytettävä lainmukaisuuden, todenmukaisuuden, rehellisyyden, oikeudenmukaisuuden, perusteltujen päätösten tekemisen vaatimukset ja niiden on perustuttava näyttöön.
Jos tuote tulee myyntiin vain Suomen alueella, merkinnät on oltava vähintään suomen- ja ruotsinkielellä. On kuitenkin kuluttajaystävällistä, että merkinnät ovat myös englanniksi ja se voi vaikuttaa myös joidenkin kuluttajien ostopäätökseen. Mikäli tuotetta viedään ulkomaille, on lisäksi otettava selvää siihen liittyvät kieli- ym. vaatimukset tapauskohtaisesti. Vastuuhenkilön tehtäviin kuuluu myös tarvittava yhteistyö viranomaisten kanssa, haittavaikutuksista ilmoittaminen sekä tarvittaessa tuotteiden markkinoilta poisvetäminen. Vastuuhenkilön pitää myös tietää, mille jakelijoille tämä on myynyt tuotetta ja kenelle he myyvät sitä edelleen.
Lainsäädännön ohella tuotekehitystyössä voi olla tarpeen ottaa huomioon myös kehitettävää tuotetta koskevat standardit. Standardit ovat suosituksia ja standardisointi tarkoittaa yhteisten toimintatapojen laatimista. Sen tarkoituksena on muun muassa lisätä tuotteiden turvallisuutta, sekä kuluttajaa, että ympäristöä ajatellen sekä helpottaa kotimaista ja kansainvälistä kauppaa. Niitä laativat standardointijärjestöt tavallisesti sidosryhmiensä aloitteesta.
Ideasta alkanut tuotekehitystyö ei kuitenkaan aina pääty valmiin tuotteen markkinoille saattamiseen, vaan sitä voidaan kehittää edelleen, esimerkiksi saadun asiakaspalautteen perusteella. Tämä prosessin pituus ja laajuus on syytä huomioida jo kehitystyötä aloitettaessa. Pienillä kosmetiikan valmistajilla voikin aiheuttaa haasteita irrottaa riittäviä resursseja pitkäjänteiseen tuotekehitystyöhön. Parhaat ideat eivät myöskään synny paineen alla, vaan innovointi vaatii luovuutta ja resursseja.
Teksti Mila Hakalin
Lue lisää aiheesta: Kosmetiikan trendit esillä kansainvälisessä konferenssissa ja Käyttäjät mukaan kosmetiikan kehittämiseen
Lähteet
Alasiurua, R., Haglund, I., Hakalin, M., Hemminki, N., Krupka, L., Linna, T. & Poutanen, M. 2019. Kohti vastuullista kosmetiikkatulevaisuutta: opiskelijat mukana huippukonferenssissa. Laurea journal. Viitattu 18.2.2019.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kosmeettisista valmisteista (EY) N:o 1223/2009. Euroopan unionin virallinen lehti. 342/59. Viitattu 14.05.2019.
Kosmetiikka. Turvallisuus ja kemikaalivirasto. Viitattu 21.2.2019.
Laki kosmeettisista valmisteista 28.6.2013/492.
Miksi kosmetiikkaa säädellään laissa?. Teknokemian Yhdistys ry. Viitattu 21.2.2019.
Scueller, R & Romanowski, P. 2003. Beginning Cosmetic Chemistry. 2. painos. Allured Publishing Corporation.
Technical document on cosmetic claims. 2017. European Commission. pdf. Viitattu 14.05.2019.
What is a responsible person? 2018. European Cosmetics Responsible Person Association. Viitattu 14.05.2019.
Comentários