Elintarviketeollisuuden sivuvirrat – rasite vai resurssi?
- Team Lukos
- Apr 15, 2019
- 2 min read
Updated: May 17, 2019
Elintarviketeollisuuden sivuvirrat ovat yrityksille kuluerä, mutta ne kuormittavat myös ympäristöä muun muassa rehevöittämällä vesistöjä. Sivuvirtamassojen sisältämien ravinteiden ja hiilen tehokkaammalla hyödyntämisellä voisi parantaa myös vesistöjen kuntoa ja hiilitasetta. Teollisuus ponnistelee kovien kustannuspaineiden kanssa ja jätteiden käsittelystä aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Taloudellisten paineiden kasvaminen, ympäristöongelmien lisääntyminen ja kysynnän muuttuminen edellyttää yrityksiltä entistä resurssiviisaampia ratkaisuja. Sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen voisi olla yksi askel kohti ekologisempaa ja ekonomisempaa tuotantoa.
Elintarviketeollisuus valmistaa luonnon raaka-aineista jokaisen ruokapöydästä tuttuja ruokia ja juomia. Elintarvikkeet ovat kuitenkin vain osa valmistuksessa syntyvistä tuotteista. Valmistusprosesseissa syntyy myös jätevirtoja kuten esimerkiksi marjojen ja hedelmien puristusjätettä sekä kasvien siemeniä ja kuoria. Näistä materiaalivirroista käytetään muun muassa käsitteitä sivuvirta ja sivutuote. Näiden syntymistä on mahdotonta kokonaan välttää ja tuotantomäärien kasvaessa näitä sivuvirtojakin syntyy entistä enemmän. Pelkästään Suomen elintarviketeollisuudesta syntyy vuosittain satoja tuhansia tonneja sivuvirtoja, jotka eivät sovellu elintarvikekäyttöön tai suomalaiseen ruokakulttuuriin.
Sivuvirtojen syntyminen johtuu esimerkiksi siitä, kun marjat puristetaan mehuksi, hedelmät kuoritaan, oluesta poistetaan mäski tai juustosta hera. Lihateollisuudesta ylijäävä sivuvirta johtuu lähinnä ruokailutottumuksistamme. Kaikkia ruhon osia ei suomalainen suuhunsa pistä. Toisinaan valmistuksessa syntyy myös tuotantoeriä, jotka eivät täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia. Sivuvirtoja syntyy myös silloin kun tuotantolinjalla vaihdetaan tuotteesta toiseen. Kuitenkin näiden sisältämät ravinteet olisivat vielä hyödynnettävissä.
Teollisuuden tavoitteena on materiaalitehokkuuden parantaminen ja entistä tehokkaampi sivuvirtojen hyödyntäminen. Syntyvän jätteen määrää halutaan vähentää, kierrätystä lisätä ja hyödyntää sivuvirtoja muiden tuotteiden raaka-aineina. Jos tuotannossa onnistutaan vähentämään jätettä ja syntyvää käyttökelpoista jätemateriaalia hyödyntämään uusissa käyttökohteissa, vähentää se neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja laskee kustannuksia. Ideaali tilanne on, jos jäte- ja sivuvirrat voidaan käyttää paikan päällä toisen tuotteen raaka-aineena. Tällöin saavutettaisiin ympäristövaikutusten lisäksi taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka ovat kestävän kehityksen perusulottuvuuksia.
Yritykset voivat ratkaisuillaan vaikuttaa yksittäisten ihmisten lisäksi ympäristön hyvinvointiin. Hyviä esimerkkejä tästä ovat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tehdyt toimenpiteet ja käytännön teot kiertotalouden edistämiseksi. Yritykset etsivät yhä enemmän ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja osittain lainsäädännön tai sidosryhmien pakottamana, mutta yhä useammin vapaaehtoisesti edelläkävijöinä. Yritykset voivat kokea muutoksen lisääntyvinä velvoitteina ja kannustimina, mutta myös uusina mahdollisuuksina.
Yritysten välinen yhteiskehittäminen voisi tuoda uuden tavan ideoida, testata ja kehittää tuoteinnovaatioita. Samalla syntyisi myös uutta osaamista, jonka ympärille voi muodostua uutta liiketoimintaa. Toimijoiden välinen yhteistyö voisi tarjota uusia mahdollisuuksia myös sivuvirtojen hyödyntämiseen Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden huomiointi yrityksissä on ennen kaikkea riskien hallintaa, strategisia valintoja ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsimistä yrityksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuullisuus ovatkin tänä päivänä osa menestyvää liiketoimintaa. Kuluttajat arvostavat vastuulliseti toimivaa yristystä ja arvostus vaikuttaa ostopäätöksiin, kenelle kukkaron nyörit avataan.
Teksti Mila Hakalin
Lue lisää postauksista Sivuvirrat kosmetiikan raaka-aineiksi, Toisen jäte voi olla toisen raaka-aine, Sivuvirroilla kestävämpiä ratkaisuja ja Mihin kiertotaloutta tarvitaan?
Lähteet
Berg, J. 2016. ETL:n jäte- ja sivuvirtaselvitys. Elintarviketeollisuusliitto. viitattu 21.2.2019.
Elintarviketeollisuus hyödyntää sivuvirtansa tehokkaasti. Biotalous. Viitattu 21.2.2019.
Havaste, P. & Sippola, J. 2017. Ideoiden Suomi: 33 maailmaa muuttavaa innovaatiota. Hämeenlinna: Karisto Oy.
Kahiluoto, H., Kuisma, M. & MTT. 2010. Elintarvikeketjun jätteet ja sivuvirrat energiaksi ja lannoitteiksi: JaloJäte-tutkimushankkeen synteesiraportti. Jokioinen: MTT
Laurila, J. 2016. Teollisuuden sivuvirrat raaka-aineeksi tai tuotteeksi-lue miten. Lassikko. Lassila & Tikanoja. Viitattu 21.2.2019
Mäki, M. 2017. Elintarvikeprosessoinnin sivuvirtojen hyödyntäminen. Luonnonvarakeskus.
Teolliset symbioosit. Toisen jäte on toisen raaka-ainetta. Sitra. Viitattu 21.2.2019
Viljanen, S. & Juuti, P. 2018. Arvovallankumous: Eettisyys innovaatioiden lähteenä yhteiskunnallisissa yrityksissä. 1. painos. Helsinki: Edita.
Comments