Maapallon hyvinvointi koskettaa niin yksityisiä kuin yrityksiäkin

Maapallon hyvinvointi ja ilmastonmuutos on kasvava yhteinen huolenaihe. Se nousee puheisiin niin politiikassa, yritysmaailmassa, yhteisöissä kuin yksityisten henkilöidenkin keskusteluissa maailmanlaajuisesti. Tarve panostaa ympäristön hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen vaikuttaa paitsi kansalliseen ja kansainväliseen lainsäädäntöön, myös yritysten ja yhteisöiden toimintatapoihin sekä tavallisen kuluttajan arkipäivän valintoihin. Maapallon hyvinvointi haastaa kaikki ympäristötalkoisiin. Ympäristöasioita ei enää voi ohittaa ja niistä on jokaisen tahon ja yksityishenkilön otettava vastuu. Emme tee valintojamme ainoastaan itsemme, vaan myös tulevien sukupolvien vuoksi.

Ilmastonmuutosta on tarkasteltava laajana valtamerien, jäätiköiden, mannerten ja ilmakehän sekä ilma- ja merivirtausten muodostamana kokonaisuutena. Näiden osa-alueiden keskinäiset vuorovaikutukset voivat olla ratkaisevia ilmastonmuutoksen kannalta. Ilmastonmuutos on eri puolilla maapalloa erilaista. Sääilmiöt ovat muuttuneet epävakaiksi ja vaikeaksi ennustaa. Lämpötila voi jossain päin maapalloa nousta ja toisella puolella laskea. Ilmastonmuutos pahentaa entisestään ihmisen muun toiminnan aiheuttamia ympäristöongelmia.

Nykyisen kehityksen aiheuttama ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu voi olla viemässä maapalloamme kohti lämpötiloja, joita ei ole koettu kymmeniin miljooniin vuosiin. Jäätiköt sulavat ja meren pinta nousee. Merien pintaveden lämpeneminen johtaa myös äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymiseen. Luonnonkatastrofit alueilla, joilla on heikko terveydenhuolto lisäävät myös tartuntatautien määrää. Pahimpien ennusteiden mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset elinolosuhteissa voivat johtaa vakaviin konflikteihin ja laajaan muuttoliikkeeseen.

Tavoitellessamme yhä korkeampaa elintasoa olemme kuluttaneet luonnonvaroja kestämättömästi ja koetelleet maapallon kantokyvyn rajoja. Valtaosa kehittyneiden maiden ympäristöongelmista johtuu siitä, että talouskasvu on ollut vahvasti sidoksissa luonnonvarojen liikakäyttöön. Uusiutumattomia luonnonvaroja ei riitä loputtomiin, joten hyvinvoinnin kasvu ei voi enää perustua yhä suurempaan ja kestämättömään kulutukseen. Niukkojen luonnonresurssien oloissa huomiota tulisi kiinnittää elämäntapojen ja kulutustottumuksien kyseenalaistamiseen ja uudelleenarviointiin. Tarvitaan ratkaisuja, joissa vähemmillä resursseilla saadaan enemmän.

Onneksi vähitellen on alettu ymmärtää, että ympäristöä kuluttava elämäntapa ja kulutustottumukset tulevat yhteiskunnalle kalliiksi sekä taloudellisesti, että hyvinvoinnilla mitattuna. On alettava elää sopusoinnussa ympäristön kanssa, vähennettävä tuhlausta, suosittava uusiutuvia luonnonvaroja ja muutettava kulutustottumuksia. Luonnonvarojen kallistuminen ja teknologian paraneminen saavat ihmiset tekemään yhä kestävämpiä valintoja. Kasvava maailmantalous luo paineita kiertotalouteen siirtymiselle.

Huoli maapallon hyvinvoinnista haastaa yksityiset ihmiset, yritykset ja yhteisöt ympäristötalkoisiin yhteisen asian puolesta. Tarvitaan uudenlaista ajattelua, uusia toimintatapoja ja yhteistyötä. Koska kuluttajat valitsevat enenevässä määrin mieluummin ympäristöystävällisempiä tuotteita, myös yritysten kannattaa valmistaa niitä. Taloudellisen hyödyn lisäksi ympäristöteot vaikuttavat positiivisesti myös yritysten imagoon. Kestävät ja vastuulliset ratkaisut ovat yrityksille ja teollisuudenaloille kilpailuvaltteja. Myös yritysten välinen yhteistyö voi olla taloudellisesti kannattavaa, sillä toisen jäte voi olla toisen raaka-ainetta. Harva pärjää enää yksin ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kaikille. Lapsikin sen tietää - ja aikuinen voi oppia.

Lue myös postaukset Toisen jäte voi olla toisen raaka-ainetta ja Ympäristötietoisuus näkyy arvoissa ja kulutustottumuksissa

Teksti Mila Hakalin

Lähteet

Borg, P. 2017. Sovussa luonnon kanssa: Kertomuksia elämästä, viisaudesta, välinpitämättömyydestä. Kirkkonummi: Suomen ympäristösuunnittelu Oy.

Borg, P. & Joutsenvirta, M. 2015. Maapallo ja me: Luonnonvarat ja kasvun rajat. Jyväskylä: Docendo.

Havaste, P. & Sippola, J. 2017. Ideoiden Suomi: 33 maailmaa muuttavaa innovaatiota. Hämeenlinna: Karisto Oy.

Kahiluoto, H., Kuisma, M. & MTT. 2010. Elintarvikeketjun jätteet ja sivuvirrat energiaksi ja lannoitteiksi: JaloJäte-tutkimushankkeen synteesiraportti. Jokioinen: MTT

Suokko, A. & Partanen, R. 2017. Energian aika: Avain talouskasvuun, hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Viljanen, S. & Juuti, P. 2018. Arvovallankumous: Eettisyys innovaatioiden lähteenä yhteiskunnallisissa yrityksissä. 1. painos. Helsinki: Edita.

Teolliset symbioosit. Toisen jäte on toisen raaka-ainetta. Sitra. Viitattu 21.2.2019 https://www.sitra.fi/aiheet/teolliset-symbioosit/?fbclid=IwAR1RpIGykd2YSGSFb5TvkUbR-3XgayR1HR9lt_o-bQD1t6upnlQZeqx2aS0#mista-on-kyse